Pokerinpeluu armeijassa

Armeijan sotilailla ja henkilökunnalla on usein pitkiä aikoja toimettomana odotellen seuraavaa käskynantoa. Tällaisina aikoina miehistö kyllästyy helposti, sillä kaikenlainen tekeminen saattaa olla hyvin rajoitettua monestakin syystä. Esimerkiksi kuntoiluun ei voida järjestää välineitä tai olosuhteita.

 

Näihin pitkästyttäviin tilanteisiin armeija suosittelee korttien peluuta mielekkäänä ja usein jopa ainoana vaihtoehtona. Korttipakka ei paina juuri mitään, eikä se vie tilaa varusteissa. Korttien pelaamiseen käy mikä paikka hyvänsä, eikä pelaajien lukumäärä ole rajoitettua. Kortinpeluu käy jopa yhdelle pelaajalle pasianssin merkeissä.

Yksi suosituimmista korttipeleistä on tietenkin pokeri. Sen säännöt oppii helposti ja peliin tulee kimmoketta panoksilla, joiden ei tarvitse olla edes rahaa. Peli harjoittaa muistia sekä harkintaa, vaikka onnella onkin suuri merkitys pelin kulkuun. Armeijan hommissa kun ollaan, voi käsky kajahtaa todella nopeasti, ja tämän pelin voi kääräistä kokoon sekunnissa, jos tarve niin vaatii. Kortinpeluu käy siis tilanteeseen koska hyvänsä.

Pokeripakka on jenkkisotilaan paras kaveri

Amerikan miehittäessä Irakin 2003, oli armeijan asema useasti odottavalla kannalla, kun poliittista kädenvääntöä tehtiin korkeammalla tasolla. Terroristeiksi syytettyjä ja heidän kätyreitään oli paljon, joten päätettiin, että amerikkalaisten sotilaiden olisi hyvä tunnistaa nämä yksilöt. Niinpä keksittiin, että suunniteltaisiin pakka, jossa tavanomaisten kuvien sijaan olisi kuvat etsityimmistä henkilöistä, jotka Amerikka halusi saada tavalla tai toisella kiinni. Jos jokainen sotilas ja viranomainen tunnistaa etsityt, heidän piilottelunsa ja pakonsa muihin maihin vaikeutuu. Lisäksi pelaaminen tällaisen pakan merkeissä varmaan myös huvitti kavereita, saaden peliin uutta ulottuvuutta.

Korttien arvon mukaan vaarallisimmat etsityt oli kuvattu ylempiarvoisissa korteissa, ja vähäpätöisimmät alempiarvoisina. Voit nähdä alkuperäisen pakan esiteltynä Daily Mailin sivuilla. Väitetään, että alunperin pakkoja painettiin vain 200 kappaletta. Jäljellä olevat ovat nykyisin arvokkaita keräilytavaroita. Kun idea levisi julkisuuteen, kortteja jäljiteltiin usealla taholla.

Idea ei sinänsä ollut uusi. Samaa tunnistustekniikkaa käytettiin jo Amerikan sisällissodan aikana sekä toisen maailmansodan merkeissä Euroopassa. Varmaa tietoa siitä, miten tehokas korttipakka menetelmä on, ei ole sen enempää selvitetty. Irakin tapauksessa kuitenkin tiedämme, että osa etsityistä on yhä vapaana, vaikkakin useat kuolivat sodan seurauksena, kuten Irakin presidentti Saddam Hussein.

Pelikortteja on käytetty myös psykologisesti vihollista vastaan. Niin kutsutut Death Cardsit olivat amerikkalaisten käytössä Vietnamin sodan aikana, jolloin niillä kylvettiin pelkoa taikauskoisten vietnamilaisten joukossa. Itse asiassa pakassa oli vain ässiä; näitä kortteja on yhä myynnissä eBayssä. Sodan julmuus ulottui korttienkin käyttöön mitä raaimmin tavoin. Uutiset rintamalta eivät juurikaan nostaneet amerikkalaisten itsetuntoa kotona Vietnamin sodan suhteen.

eaby

Pelaaminen luo yhteishenkeä

Armeija työskentelee usein huomattavan jännityksen alaisuudessa. Riskien otto sopii hyvin uhkapelin kuvioihin, jota armeija kannustaa. Tähänkin on historiallista taustaa vuosisatojen varrelta. Pokeri ei kuitenkaan ole pelkästään uhkapeli kaukana kotoaan oleville sotilaille. Koska pelaaminen kavereiden kesken tapahtuu ystävällisissä ja rennossa ilmapiirissä, pokerin peluu on omiaan normalisoimaan muuten vaarallisen ja jännittyneen tilanteen vieraalla maalla. Pelaaminen myös edistää tiivistä yhteenkuuluvuutta sotilaiden kesken, mikä on tärkeää heidän toimiessaan rintamalla. Tämä varsinkin silloin, kun kysymyksessä on aivan tavallinen pokeri ihan tavallisilla korteilla ja normaalin pelin säännöin.

Monet entiset sotilaat ovat tuoneet pelitaitonsa mukanaan kotiutuessaan taisteluiden jälkeen, ja kotona pelipaikat ovatkin varmasti mukavammat kuin sodan melskeessä pikkukivillä pelatessa. Eri puolilla maata asuvat veteraanit tuskin kuitenkaan lähtevät tapaamaan toisiaan vain peli-illan ja lyhyen rupattelutuokion merkeissä. Onneksi netin välityksellä kotiutuneet sotilaat voivat pysyä yhteydessä toisiinsa ja jopa jatkaa suosimaansa ajantappokeinoa virtuaalisessa muodossa. Jos siis ennen viimeisiä taisteluita jäikin jotain hampaankoloon korttipelien suhteen, niin asia voidaan korjata nyt oikein ajan kanssa.

Jopa taistelukentillä saattaa olla mahdollisuus nettipeleihin satelliittien ja netin levitessä syrjäisempäänkin maailman kolkkaan. Tämä ei ole tietenkään aina hyväksyttyä tai edes turvallista, mutta saattaa olla toisinaan mahdollista odottelevien ryhmien joukoissa heidän sijainnistaan riippuen.

Pokerin peluussa on vielä yksi etunsa: kyseessä on kansainvälisesti kaikkialla tunnettu peli. Armeija toki kannustaa muidenkin pelien pelaamista, joissa pelivälineinä saattaa olla esimerkiksi nopat. Ne ovat aivan yhtä yksinkertaista pitää mukana kuin kortitkin. Näillä peleillä voi kuitenkin paikasta riippuen olla erilaisia sääntöjä. Pokeria voit pelata niidenkin kanssa, jotka eivät puhu kieltäsi. Pokeri luo täten siteitä myös sotilaiden ja paikallisten kesken siellä, missä armeija toimii esimerkiksi rauhanturvaajana.